Menestyksen perustaja

Hitachi-kaivinkoneiden historia Suomessa alkoi 80-luvun alussa, kun Rotator Oy ryhtyi maahantuomaan ja myymään tätä japanilaismerkkiä. Menestykselle kaivettiin pohjia Hitachi UH081 -mallilla, joten ei ihme, että sellainen kone on myös päätetty säilyttää entisöimällä se alkuperäiseen asuunsa. 

Tamperelaisella rakennustyömaalla pohjien kaivuu on käynnissä kolmen kaivinkoneen voimin, ja maata nousee montusta reippaaseen tahtiin. Oranssit koneet kuokkivat leveässä yhteisrintamassa, aitojen ulkopuolella ihmiset kulkevat asioilleen, ja maailma pyörii mallillaan kevättalvisessa auringonpaisteessa. Eletään vuotta 198… eikun hetkinen! Nythän ollaan vuodessa 2021. Meinasi lähteä vähän haaveilun puolelle. Se johtuu siitä, että todellakin ollaan tamperelaisella rakennustyömaalla, ja yksi kaivavista koneista on tänne varta vasten verryttelemään tuotu, uudenveroiseksi entisöity Hitachi UH081 vuodelta 1983.

Tämä koneyksilö on Hitachi-maahantuoja Rotator Oy:n huolella ja vaivaa säästämättä entisöimä elävä muisto siitä, miten yritys käynnisti 1980-luvun alussa yhä tänäkin päivänä jatkuvan menestyksekkään yhteistyön Hitachin kanssa – ja aloitti samalla ensimmäisenä Suomessa ylipäätäänkin japanilaisten kaivinkoneiden maahantuonnin.

Ja alku on historiaa.

Japanilainen Hitachi perustettiin vuonna 1910 valmistamaan kaivostoiminnassa tarvittavia laitteita ja työkaluja. Toinen maailmansota ja erityisesti sitä seurannut jälleenrakentaminen olivat Hitachille monien muiden vastaavien yritysten tapaan alkukipinä maanrakennuskoneiden kehittelyn ja tuotannon aloittamiselle. 1949 esiteltiin Hitachin ensimmäinen kaivinkonetutkielma eli U05. Tämä vaijerikaivinkone oli täysin japanilaisin komponentein valmistettu, ja se loi pohjan seuraavana vuonna aloitetulle U06-mallin sarjatuotannolle. Nyt oltiin mukana maanrakennuskonebisneksessä, ja se oli menoa.

Hitachilla ei hyvin alkanutta matkaa käyty jarruttelemaan, vaan vaijerikoneita kehiteltiin ja suurennettiin seuraavina vuosina useampaan otteeseen. Hydrauliikka oli myös kiinnostuksen kohteena, sillä sen valtaannousua enteiltiin 1960-luvun alussa jo Euroopassa, eikä Japanissa aiottu jäädä odottelemaan. Vaikka tuohon aikaan Japani oli yhä lännestä katsottuna sodasta toipuva kaukomaa, eikä ”Made in Japan” -leimaan liittynyt tosiaankaan nykyisenlaista laadukkuuden sanomaa, paikallisella tasolla asia koettiin toisin. Vilkku oli jo laitettu vasemmalle, ja kaasua painettiin rajusti, sillä eurooppalaista ja yhdysvaltalaista teknologiaosaamista oli lähdetty ohittamaan toden teolla.

Kehityksen lumipalloefekti

Niinpä vuonna 1965 tapahtui se, mitä lännessä oli pelätty. Hitachi esitteli Mitsubishin kanssa täysin paikallisin voimin kehitellyn UH03-kaivinkoneen, jossa H tarkoitti nyt sitten sitä hydrauliikkaa. Tokihan Euroopassa muutamat merkit kuten Liebherr ja Poclain olivat olleet hydraulisen kaivamisen eturintamassa, mutta vaikkapa yhdysvaltalainen Caterpillar oli yhä monen vuoden päässä ensimmäisestä hydraulisesta kaivinkoneestaan. Ja nyt yhtäkkiä japanilainen merkki esittelee täysin japanilaiseen tekniikkaan perustuvan ratkaisun? Mitähän tästä vielä seuraa?

Siitä seurasi nopea kehityksen kiihdytys, sillä Japanissa elettiin vahvaa nousukautta, joka ruokki itseään monella alalla, eikä vähiten maanrakennuskoneissa. Kauppa kävi, ja se tarkoitti lisää määrärahoja tuotekehitykseen, joka puolestaan yhdistettynä tarkkaan ja tehokkaaseen työmoraaliin toi lopputulokseksi yhä kehittyneempää kalustoa. Näitä tuotteita alkoi ilmestyä pian myös länsimarkkinoille, ja Hitachi perusti vuonna 1972 oman myyntiyhtiön Eurooppaan.

Hydrauliikan ilosanomaa idästä

Vuonna 1973 esiteltiin Japanissa Hitachin UH07-sarja, jota voidaan pitää todellisena merkkipaaluna nykyiselle menestykselle. Sarjasta kohti 80-luvun taitteen molemmin puolin versioidut mallit UH07-3, UH-07-5 ja UH07-7 tultiin tuntemaan Euroopassa vientimalleina UH081, UH082 ja UH083. Näistä ensimmäinen, UH081, on tämänkertaisen artikkelin aiheena, sillä sen myötä Hitachi pääsi tekemään itseään tunnetuksi myös Suomessa.

Tähän työhön tarvittiin yhteistyökumppani, ja se löytyi Rotator Oy:stä. Vuonna 1954 Rakennuskone Oy:nä aloittanut, sittemmin muutaman vuoden Tampereen Rakennuskoneena ja vuodesta 1961 Rotator Oy:nä toiminut yritys oli eri konemyyntisektoreilla kunnostautunut toimija, jonka maanrakennuskoneosaston päämieheksi oli jo vakiintunut International Harvester Co. Kun tultiin 1980-luvun alkuun, Natikka oli kuitenkin ajautunut kriisiin. Suurkonsernia sahattiin parhaillaan maailmalla palasiksi uudelleenjärjestelyä ja myyntiä varten. Lisäksi IH:lta puuttui varteenotettava kaivinkonemalli kiihtyvään kysyntään, joten Rotatorilla päätettiin selkeyttää peliä etsimällä uusi yhteistyökumppani. Koska Japaniin oli jo esimerkiksi Tadano-edustuksen osalta linja auki, alkoi Hitachi kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Vuonna 1983 sopimus oli valmis, ja Hitachi-kauppaa ryhdyttiin käymään Suomessakin.

Hitachi avaa japanilaismarkkinat

Vuonna 1977 Japanissa esitelty UH07-3-sarja oli siis ehtinyt jo joitakin vuosia valloittaa Eurooppaa UH081-mallinimellä, kun ensimmäinen Suomi-yksilö luovutettiin Rotator Oy:n toimesta Karkkilan Kaivuu- ja Kuljetus Oy:lle 19.4.1983. Saman vuoden aikana Suomessa luovutettiin vielä kahdeksan muuta kasiykköstä, ja yksi isompi UH121. Kyseessä oli noin 26-tonninen, vuonna 1981 Japanissa UH10-2-mallisena esitelty kone. Uuden, kaukaa idästä tulevan merkin kanssa oli totuttelemista niin myyvällä kuin ostavallakin osapuolella, mutta sinnikäs työ laadukkaalla tuotteella kantoi hedelmää. Seuraavien vuosien aikana koneita saatiin kaupaksi kiihtyvää tahtia, ja vuonna 1987 esitellyn Hitachin EX-sarjan myötä merkki loikkasi selvästi modernin kaivinkonekehityksen kärkikahinoihin, ollen siellä yhä edelleen.

Mutta vaikka Hitachien kehityksestä riittääkin paljon asiaa, me pysyttelemme nyt UH:n parissa. Nyt aiheena oleva UH081-yksilö kuuluu näihin ensimmäisenä vuonna myytyihin koneisiin, ja vaikka se ei olekaan se aivan ensimmäisenä myyty, päästään kuitenkin lähelle. Kone on nimittäin järjestyksessään toinen Suomeen myyty yksilö, ja sen osti tuolloin forssalainen Unto Norri. ”Forssasta kone kulkeutui viime vuosituhannen lopulla Kauhajoelle, ja se oli työkäytössä vielä 2010-luvun alussa, kun se Rotatorille tätä kunnostusprojektia varten löydettiin”, kertoo Rotator Oy:llä työskentelevä, ja tämän hankkeen vetovastuussa ollut Jani Kallio-Könnö. ”Vuodet kyllä alkoivat jo näkyä koneessa pintapuolisesti, mutta tekniikaltaan se oli varsin hyvä”, Kallio-Könnö jatkaa.

Nyt jo kahdella vivulla

19 tonnin työpainoinen kone kotiutui Rotatorille Pirkkalaan vuonna 2012, ja ehjäysprojektia varten hankittiin myös varaosakone. Vaikka tekniikka, kuten 7,86-litrainen Hino EL100 -moottori, olikin kohtalaisessa kunnossa, vastaavasti hytin pajoittaminen alkuperäistä vastaavaksi oli haastavaa. Ohjaamossa oli nimittäin jossakin viimeisten työvuosien varrella roihahtanut tulipalo, ja sen jälkeen kabinetin puoli oli korjailtu vain jokseenkin käyttökelpoiseksi. Nyt se käytiin täysin läpi, ja vaikka varaosakoneesta toki oli tässä hyötyä, jouduttiin joitakin osia tekemään ja teettämäänkin täysin uusiksi. Esimerkiksi verhoilujen kohdalla tämä on toki hyvin ennalta-arvattavaakin, mutta viimeistään erittäin vahvasti nostalgiamatkalle vievä lopputulos palkitsee.

Ohjaamo on nykypäivän malleihin verrattuna toki varsin pelkistetty, ja ”katsopas tätäkin” -reaktion aiheuttavat esimerkiksi vivut, jotka ovat paitsi pitkät, myös muodoltaan taitetut. UH081:ssä oli kuitenkin jo edistytty alkuperäisen UH07-malliston nelivipuohjauksesta, joka yhdistettynä vielä poljinvipuihin tarjosikin keppejä hyttiin kuin siellä kuuluisassa vaivaistalon porstuassa.

Kaivaessa ei käsille tai yleensäkään työasennolle juuri nykyään peräänkuulutettua ergonomiaa suoda tässä kaksivipumallissakaan. Hytti on sentään skandinaavisille markkinoille muokattua, leveämpää mallia. Jani Kallio-Könnö kertoo, että aikanaan työsuojeluviranomaiset eivät kelpuuttaneet aasialaisilla mitoilla piirrettyä ohjaamoa, ja tästä on muistona selkeästi ylävaunun sivulinjasta joitakin senttejä levenevä hytti.

Läpikotaisin japanilainen

Hinon 81-kilowattinen ahtamaton moottori ja Kayaban kanssa yhteistyönä toteutettu hydrauliikka olivat aikanaan varsin hyvässä maineessa maailmanlaajuisesti, ja muun muassa näillä eväillä Hitachin menestystä rakennettiin. Hydrauliikan ohjaus on erityisesti mielenkiintoinen, sillä se on eräänlainen välimalli olematta varsinaisesti suorakaraohjaus, muttei kuitenkaan myöskään esiohjattu, vaikka tankojen liikettä jelpataankin tehostinsylintereillä hydraulisesti.

Pumppuja on kaksi, ja molemmat ovat säätyvätilavuuksisia aksiaalimäntäpumppuja 220 litran minuuttituotolla. Tämä oli yksi alkuperäisen UH07-sarjan esittelemiä kovia etuja kiinteätilavuuksisiin nähden. Moottorin teho saatiin hyödynnettyä hydrauliikan käyttöön tehokkaasti ja hydrauliikka toimi tilanteen kannalta edullisesti. Tyhjällä kauhalla hydrauliikka toimi nopeasti, kun virtausta oli runsaasti. Kuormituksen eli paineen kasvaessa puolestaan virtaus väheni ja voima lisääntyi kaivamiseen. Tämä tapahtui automaattisesti ja moottorin kierrokset eivät valtavasti vaihdelleet. Virtausta hydraulipumpuilta tilattiin mekaanisilla vivuilla hydrauliikan ohjaustangoissa olevien hahlojen välittäessä vaakapienan liikkeen kautta käskyä säätyvätilavuuksisen hydraulipumpun kulmansäätöön.

Kunnostuksen osalta moottorille ja hydrauliikalle ei juuri tarvinnut tehdä mitään, vaan ne ovat Jani Kallio-Könnön mukaan melko alkuperäisessä kunnossa. ”Vesipumppu, kannen tiiviste moottorille, siinä ne tärkeimmät. Ja maalaus tietenkin”, hän listaa.

Ajomoottorit olivat aikanaan luultavasti hydrauliikan heikoin lenkki. ”Säteismäntämoottorit olivat käytössä, ja ne eivät kyllä olleet niin hyviä kuin sittemmin tulleet aksiaalimäntämoottorit”, Jani luonnehtii. ”Jos näissä koneissa on aikanaan ollut jotain remonttia, niin sitten yleensä näissä. Muutoin nämä ovat olleet peruslujia koneita.”

Muistojen herättäjä keväällä Kangasalle

Kunnostus otti aikaa jonkin verran yli puoli vuotta, ja mukana oli kaikkiaan 12 hengen tiimi Rotatorin asentajia ja muuta väkeä. ”Erityisen ison ja samalla todella huolellisen työn teki asentajana Sappisen Asko, jonka harteilla oli noin puolet asennustyömäärästä. Ketään muutakaan tietenkään unohtamatta”, Jani Kallio-Könnö kiittelee.

Valmistumisensa jälkeen kone on ollut esillä useissa Rotatorin tapahtumissa ja messuosastoilla, joissa se on herättänyt paitsi huomiota, myös mukavia muistoja. Yksi muistelijoista on Pirkan Kaivin Oy:n perustaja Torsti Ylijoki, joka hälytettiin myös kuvauksiin kaivamaan tällä koneella. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta UH-Hitacheista, ja kone tottelee osaavissa käsissä kuten kuuluukin. ”Kyllä nämä olivat jo heti silloin alussa hyviä koneita”, Torsti kehuu. ”Voimaa oli ja aina lähti, pakkanen ei näitä haitannut”, hän jatkaa. ”Sitten tulivatkin pian jo EX-sarjan koneet, ja kyllä näiden perusteella niitä uskalsi lähteä kokeilemaan”, Ylijoki muistelee istuskellessaan tutuntuntuisessa UH:n hytissä, kun hänen perustamansa yrityksen nykypäivän Hitachit kaivavat vieressä.

Vaikka UH-Hitachit, kuten niillä aikanaan aktiiviuransa tehneet käyttäjätkin alkavat olla kohta eläkeiässä, ei ainakaan tämä uudenveroiseksi palautettu UH081 ehdi tänä kesänä lepäillä. Kaivamista ei ole sentään tiedossa, mutta edustustehtäviä senkin edessä. Kone tulee olemaan nähtävänä Kangasalla, tieliikenteen erikoismuseo Mobilian ”Koneita ja ihmisiä” -näyttelyssä, joten suosittelemme ehdottomasti museovierailua UH:n ja muiden nostalgiavehkeiden äärellä.

Teksti ja kuvat: Juha Pokki, 2021